Nykyajan työelämässä johtajan ei enää odoteta olevan tiimin paras asiantuntija, joka aina parhaiten tietää, miten työt pitää hoitaa, ja sitten kertoo tämän muille.
Alkujaan urheiluvalmennuksen piiristä työelämän johtamisen tärkeänä menetelmänä on yleistynyt valmentava johtaminen. Valmentavassa johtamisessa johtaja on ennen kaikkea valmentaja, joka auttaa varsinaista tähteä eli tässä tapauksessa työn tekijää huippusuorituksiin.
Valmentavaa johtamista voi ehkä helpoiten valottaa vertaamalla sitä perinteiseen ohjaavaan tai direktiivisen johtamiskäsitykseen.
Perinteisessä direktiivisessä johtamisessa johtaja tietää parhaiten, miten asiat pitää tehdä. Hän on tiimissään ehdoton auktoriteetti, jonka tehtävänä on valvoa, että tiimin jäsenet tekevät, mitä heiltä odotetaan. Hänen tehtävänsä on antaa vastaukset avoimiin kysymyksiin. Johtaja on vastuussa tiiminsä tuloksista ja uralla etenemisestä.
Valmentavan johtamisen filosofia
- Valmentava johtaja luottaa osaajien osaamiseen, motivaation ja haluun tehdä työnsä hyvin.
- Johtaja määrittää tiimille suunnan ja sopii tavoitteista yhdessä tiimin kanssa.
- Johtajan tehtävä on antaa palautetta ja tukea, jonka avulla ihminen kehittyy ja löytää itselleen parhaan tavan toimia.
- Huipputuloksiin voi päästä monella eri tavalla.
- Onnistumisessa sisäinen motivaatio on tärkeää, ihminen tarvitsee merkityksellistä työtä
- Huipputuloksia syntyy silloin, kun ihminen kokee työtehtävän tai tavoitteen merkitykselliseksi, hänellä on tehtävässä tarvittavaa osaamista ja hän saa itse päättää sopivimman tavan saavuttaa tuloksia.
- Johtajan henkilökohtaiset ominaisuudet eivät ratkaise, mutta on tärkeää, että hän pystyy määrittämään tiimille suunnan ja motivoimaan ihmiset saavuttamaan suuntaa tukevia tuloksia.
- Johtaja ei anna vastauksia, vaan pyrkii älykkäiden kysymysten avulla auttamaan ihmistä itse oivaltamaan.
- Jokainen ottaa vastuun suoriutumisestaan, osaamisestaan ja urastaan; johtajan tehtävä on sparrata tai valmentaa.
Valmentavan johtamisen täytyy aina sopia ihmisen yksilölliseen osaamiseen ja motivaatioon. Tehtävän haasteen ja siinä tarvittavan tuen tasapaino ratkaisee.
Ohjaavaa johtamisotetta tarvitaan edelleen, silloin kun ihmisen osaaminen tai sitoutuminen tekemiseen on alhainen. Myös esimerkiksi uusissa tehtävissä täytyy saada riittävästi ohjausta ja tukea.
Paljon kokemusta omaavalle itsenäiselle osaajalle valmentava rooli todennäköisesti toimii paremmin.