Millainen hyvä esimies on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan?
Ole oma aito itsesi myös johtaessasi
Hyviä esimiehiä on monenlaisia. On ekstroverttejä ja introverttejä, on järjestelmällisiä ja luovia, intuitioon tai suunnitelmallisuuteen nojautuvia … Esimiehenä sinun ei kuitenkaan kannata yrittää pakottaa itseäsi rooliin tai muottiin, joka ei sinulle sovi. Älä aliarvioi alaisiasi, kaikenlainen teeskentely pyrkii paistamaan läpi. Ihmiset kuitenkin arvostavat sitä, että esimies on oma aito itsensä myös johtaessaan. Päinvastoin, esimerkiksi ajoittaisen epävarmuuden tai tietämättömyyden tunnustaminen alaisille voi olla monin tavoin hedelmällisempää kuin se, että teeskentelee aina tietävänsä, mitä tekee.
Riippumatta persoonallisuudestasi ja siitä, mitkä ovat sinulle luontaisia tapoja toimia, on kuitenkin tärkeää että esimiehenä olet kiinnostunut ihmisistä ja heidän kehittämisestään. Mikäli huomaat että olet ajautunut työhön, jossa et nauti ihmisten kanssa olemisesta ja heidän kehittämisestään, ja kaikki esimiestilanteet tuntuvat sinusta vaikeilta, on ehkä parempi kaikille että harkitset uudestaan suuntautumista asiantuntijauralle. On kuitenkin tiettyjä opittuja käyttäytymismalleja, joita useimmat alaiset arvostavat, ja joita kukin voi omassa toiminnassaan ja esimiesurallaan kehittää. Alla on vapaamuotoinen lista niistä asioista, joihin esimiehen kannattaisi kiinnittää huomiota.
Kyky luoda luottamukseen perustuvia suhteita
Esimies-alaissuhteen tärkein ainesosa on molemminpuolinen luottamus. Luottamuksen perusta on se, että voi luottaa siihen että teot ovat linjassa sen kanssa mitä on sanottu. Ihmiset eroavat siinä, kuinka luottamus syntyy – jotkut tarvitsevat aikaa luottamuksen herättämiseen, kun taas joku toinen luottaa automaattisesti toiseen, kunnes ”toisin todistetaan”. Olemalla aito oma itsesi, pyrkimällä sanomaan asioita joihin itse uskot, on helpompaa pitäytyä sellaisessa toiminnassa, jonka itse voit hyväksyä. Arkiset asiat ratkaisevat: anna alaisille aikaasi, kuuntele aidosti mitä alaisesi sanovat ja suhtaudu asioihin avoimesti.
Alaiset myös tuntevat ja vaistoavat sen, luotatko sinä heihin. Tekemällä asioita alaistesi puolesta ja sotkeutumalla liikaa heidän tehtäviinsä viestität epäluottamusta heidän kykyynsä selvitä tehtävistään. Tämä ei ole omiaan motivoimaan alaisiasi ja saamaan heitä ottamaan vastuuta työnsä tuloksista.
Innostavuus
Jos esimies ei ole innostunut työstään ja tiimin tekemisestä, kuinka hän voi vaatia sitä alaisiltaan ? Esimies on aina roolimalli, halusi hän sitä tai ei. Ole utelias, suhtaudu positiivisesti siihen mitä ympärilläsi tapahtuu, ja usko siihen, että asioita voi muuttaa. Pyrkimällä aidosti vaikuttamaan asioihin lähiympäristössään, voikin yhtäkkiä huomata tuon ympäristön vähitellen kasvavan isommaksi. Huolehdi siitä, että tiimin kaikki aika ei mene arkisen puurtamiseen, vaan että tiimilläkin on välillä yhdessä aikaa miettiä sitä mihin ollaan menossa ja miksi?
Kannustavuus
Esimiehen menestys tulee usein sen kautta, miten alaiset menestyvät tehtävissään. Älä suhtaudu liian suojelevasti alaisiisi, vaan anna heille tilaisuuksia loistaa (tai epäonnistua) myös tiimin ulkopuolella. Selvitä miten alaisesi haluaa palautetta saada, ja anna palautteesi mielellään niillä keinoilla, joilla alaisesi pystyy sitä vastaanottamaan. Mikään ei ole turhauttavampaa, kun tehdä kovasti töitä jonkin projektin tai tehtävän puitteissa, ilman että kukaan antaa siitä palautetta. Silloinkin kun tehtävän suorituksessa on ollut mielestäsi paljon kehitettävää, muistathan muotoilla palautteen niin, että vastaanottajasta tuntuu että olet hänen puolellaan, et häntä vastaan. Työtyytyväisyyskyselyissä useimmat työntekijät kokevat edelleen saavansa ylipäätään liian vähän palautetta, myös niissä tiimeissä joissa esimies itse kokee koko ajan antavansa sitä.
Ennustettavuus ja johdonmukainen kohtelu
Vaikka esimiehelläkin tulee olla oikeus muuttaa mielipiteitään, mikään ei ole pahempaa tiimille kuin nk. ”tuuliviiriesimies”, joka tänään sanoo yhtä ja huomenna toista. Esimiehen tehtävä on suodattaa asioita siten, että ehkä ylempää organisaatiosta tai muista sidosryhmistä tulevat – joskus keskenään ristiriitaiset vaatimukset – eivät suoraan sada alaisten niskaan. Mikäli muutat mieltäsi asioista, perustele se alaisillesi ja anna heille tilaisuus sanoa asiasta mielipiteensä. Ennustettavuuteen kuuluu, että esimies kohtelee alaisiaan johdonmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenvertaiseen kohtelu tarkoittaa mm. sitä, että samoissa tehtävissä olevilta vaaditaan samanlaisia asioita ja että heidät arvioidaan yhdenmukaisella perusteella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiimin sisällä samassa roolissa yhdelle ei voi sallia toistuvia myöhästymisiä, jos muillekaan ei tätä sallita.
Kyky huomioida yksilöllisiä eroavaisuuksia
On rikkautta, että ihmiset ovat erilaisia. Tuloksellisimmat tiimit koostuvat usein taustaltaan, koulutukseltaan ja osaamiseltaan hyvin erilaisista ihmisistä. Hyvä esimies osaa arvostaa toisten erilaisuutta ja huolehtii siitä, että tiimin kokoonpanossa on erilaisia ihmisiä. On luontevaa, että joidenkin alaisten kanssa yhteistyö voi olla esimiehelle helpompaa, mutta tämä ei saa sokaista esimiestä kuvittelemaan, että tiimi kannattaisi rakentaa vain omista ”klooneista”. Tämä koskee myös sitä miten toimit alaistesi kanssa: toinen voi tarvita paljon ohjausta ja tukea, toinen haluaa tehdä töitä itsenäisesti. Toinen haluaa julkista kiitosta ja kunniaa, kun taas joku toinen kokee sen kiusallisena, jopa piinaavana. Joku haluaa että kyselet kuulumisia joka päivä, toinen taas kokee tämän ahdistavaksi. Tutustu alaisiisi, niin opit kohtelemaan heitä yhdenvertaisesti, mutta jokaiselle henkilökohtaisesti sopivalla tavalla.
Empatiakyky
Ihminen, jolle on harjaantunut hyvä empatiakyky, pyrkii asettumaan toisen näkökulmaan tai asemaan, ja ymmärtämään asiat hänen kannaltaan. Tämä ei ole hyödyllistä vain työskenneltäessä omien alaisten kanssa, vaan myös esimiehen muiden sidosryhmien kanssa. Kysy itseltäsi seuraavaa: miten minun ja tiimini toiminta mahtaa näyttäytyä omalle esimiehelleni, kolleegoilleni, asiakkaille, sisäisille sidosryhmille ? suhtaudu siihen mitä kuulet avoimesti ja pyri kehittämään toimintaasi ja viestintääsi siihen suuntaan, että se olisi ymmärrettävää toiselle osapuolelle. On turha teeskennellä, että empatiakyvyn kehittäminen olisi helppoa, saati sitten että osuisimme aina oikeaan pyrkiessämme ymmärtämään muita. Kuitenkin juuri empatiakyvyn kehittäminen voi parhaimmillaan avata sinulle itsellesi aivan uusia mahdollisuuksia, joiden suurin hyötyjä olet sinä itse ja tiimisi.
Rohkeus ja päättäväisyys
Vaikka empatiakyvyn kehittäminen on tärkeää, on hyvä ymmärtää että esimies ei voi – eikä hänen tulisi olla – ennen kaikkea ”kaveri”, vaan johtaja työyhteisössä. Esimiehellä tulee olla rohkeutta puuttua tiimin ongelmatilanteisiin tarpeen vaatiessa. Esimiehen päätehtävänä on kuitenkin huolehtia, että työtehtävät hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja että työskentely sujuu. Päättäväisyyttä tarvitaan ajamaan asioita läpi myös niissä tilanteissa, joissa asiat ovat vaikeita, tai eivät muuten suju odotetusti. Empatiakyky yhdistettynä rohkeuteen ja päättäväisyyteen auttaa luovimaan monien vaikeiden esimiestilanteiden läpi.